Mämmikouran rievä

Lupasin eilisessä blogissa kuvia memmamakkaroista. Mämmi oli paistunut kystäksi kymmenen aikaan illalla, joten makkaran vääntö siirrettiin täksi aamuksi.

Ensin Kirsikan taltioima aito mämmikouran jälki:



Nalle ja Karhu auttoivat työssä. Karhu, mesikämmenistä tummempi, on erityisen innokas osallistumaan kaikkeen uuteen. Nalle on enemmän pohdiskelevaa tyyppiä, ja taipuvainen pieneen melankoliaan. Mutta kenelle kuuluvat nuo elmukelmun takaa kurkistavat velmut silmät?



CIA:n nurkan taakse panoroivalla loputtomalla zoomilla varustetulla kameralla kaverin henkilöllisyyden selvittäminen ei ole temppu eikä mikään: se on JellyCat!



JellyCatilta on kielletty kaikki makea neljännen ohitusleikkauksen jälkeen. Ovelana otuksena Jellyllä on valtavan hyvät piileksimisen taidot. Erityisen nopeaksi sitä ei voi kuitenkaan väittää, toisin kuin uteliastakin uteliaampaa Karhua. Olen tavoistani poiketen onnistunut leikkaamaan siistin suikaleen tuorekelmua, ja siinä mötköttää päällä sitä ihteään: kotikutoista mämmiä.



Ah, Nalle sai JellyCatin ajoissa kiinni. Ensimmäiset memmamakkarat on pyöritelty, ja päät on sidottu pakkausnarulla.



Valmiit memmamakkarat ja ylpeä Nalle.




Lopuista mämmeistä mämmikoura väänsi mämmirievän. Periaatteessa perusriävän ohje käy tähän, ks. esimerkiksi Soppakauhan sivuilla oleva resepti. Mämmissä on kuitenkin yli 50 prosenttia vettä, varsinkin tästä satsista tuli kosteahko, joten reseptiin ei välttämättä tarvitse lisätä ollenkaan vettä, kunhan mämmiä on riittävästi. Kokeilemalla tulin siihen tulokseen, että yhtä mämmidesiä kohden 3/4 desiä jauhoja on hyvä määrä.

Mämmikouran rievä (1 kappale)

n. 4 desilitraa kotikutoista, löysähköä mämmiä
n. 3 desilitraa vehnäjauhoja
0,75 tl suolaa
1/2 pussia kuivahiivaa ja n. 1 rkl vettä

Liota kuivahiiva ja suola pieneen vesitilkkaseen. Sekoita mämmiin. Alusta mämmistä ja vehnäjauoista pehmeä taikina. Anna nousta kaksinkertaiseksi.



Siirrä taikina jauhotetulle alustalle. Muotoile taikinasta vähän ysäri-Madonnan ruuttatissiä muistuttava, mutta paljon litteämpi leipä. Ripottele päälle ruisjauhoa, anna nousta liinan alla.



Lämmitä uuni ja uunin sisällä uunipelti 250 asteiseksi. Liu'uta kohonnut leipä kuumalle pellille, pistele leipään haarukalla reikiä. Paista noin 20 minuuttia. Kokeile kypsyys koputtelemalla pohjaa: jos kumisee ontosti, niin pitäisi olla valmis.



Lopputulos muistuttaa maultaan hieman saaristolaisleipää, mutta kyllä se on täysverinen rievä ihanan rapeine kuorineen. Mehevää, rukiista, hivenen makeaa, mutta pienen kitkeryyden tasapainottamaa, tuhtia leipää.



Pahoittelut kaikille ruokapornon ystäville. Jos olisin sipaissut kunnon setin voita päälle ja ottanut pari lähikuvaa, niin en olisi enää voinut väittää blogiani perheystävälliseksi.

Mämmimummon memmamakkarat

Mämminkatkuisten jaaritusten historiassa ei ole vielä puhuttu erityisemmin mämmistä. Kun pääsiäinen lähestyy, tilanne voidaan hyvin korjata. Puuhanallen perinteisiin on jo vuoden kuulunut tehdä itse mämminsä. Toisin sanoen viime vuonna tuli mämmiä kokeiltua ensi kerran, ja hyväähän siitä tuli.

Viimevuotinen kokeilu perustui suoraan ruismallaspussin kyljessä olevaan ohjeeseen. 2,5 l vettä, 500 grammaa ruismaltaita, 750 grammaa ruisjauhoa, desi siirappia ja pussillinen pomeranssinkuorta. En muista, teinkö puolikkaan annoksen, mutta iso satsi tuli. Viimeiset mämmit sulatettiin pakkasesta viime vuoden lokakuussa mämmileivän raaka-aineeksi.

Tänä vuonna käytän eri reseptiä. Siirappi on turha abominaatio, joka tekee halvimmista kaupan mämmeistä aika teräviä. Uskon, että moni mämminvihaaja on oppinut mämminvastaisen elämäntavan napostelemalla liian siirappista mämmiä. Omaan mämmiin en siirappia laita.

Toinen juttu on ruisjauhon ja maltaiden suhde. Koska siirappia ei ole, käytän 2/3 maltaita ja 1/3 ruisjauhoja. Muutenkin viime vuonna kaipasin mämmiini hieman enemmän maltaisuutta, joten nyt sitä pitäisi piisata.

Tässäpä resepti:

1,5 litraa vettä (lämmitetään erissä)
6 desiä ruismaltaita (noin 360 grammaa)
4 desiä ruisjauhoja (noin 240 grammaa)
1 rkl pomeranssinkuorta
ripaus ruususuolaa

Varaa vähintään 3 l kattila imellytystä varten ja toinen lämmittämisen laite veden lämmitystä varten.

Lämmitä 0,5 litraa vettä melkein kiehuvaksi. Sekoita isossa kattilassa lämmitetty vesi ja 1 dl sekä mallasta että ruisjauhoa tasaiseksi puuroksi. Ripottele päälle ruisjauhoja, peitä kannella. Anna imeltyä 1,5 tuntia.

Lämmitä 0,25 l vettä melkein kiehuvaksi, lisää edellisten joukkoon. Lisää 1 dl sekä jauhoa ja mallasta, sekoita taas tasaiseksi ja ripottele päälle ruisjauhoa, peitä pannella ja anna imeltyä tunti.

Toista, kunnes kaikki jauhot ja maltaat on sekoitettu. Huom: yhteen eristä tulee 2 desiä maltaita eikä yhtään jauhoja.

Kun mämmiä on imellytetty yhteensä noin 5,5 tuntia (vaiheet yllä), keitä mallaspuuroa 10 minuuttia jatkuvasti sekoittaen. Sekoita lopuksi mausteet.

Kaada puuro uuniastioihin, älä kaada astioita ihan täyteen. Paista 125-asteisessa uunissa 3-4 tuntia.

Mämmi on periaatteessa valmista, mutta käytännössä makuuntuu viikon sisällä.

Entäpä ne mämmimakkarat? Osa mämmistä menee pakkaseen, enkä halua sitoa rajallisia pakasterasiavarantojani mämmin säilytykseen. Niinpä käärin osan mämmistä tuorekelmuun, ja kieritän siitä sopivankokoisia annosmakkaroita. Ja pettymysten pettymys, mummo ei oikeasti liity asiaan millään tavalla.

Voihan kaurattomat kauralastut

Tapahtuipa eilispäivänä hupaisa sattumus.

Kello lähestyi yhdeksää, ja teki mieli jotain makeaa. Kotona ei kuitenkaan ollut mitään valmista, joten päätin tehdä kauralastuja, eihän niissä kestä kuin 15-20 minuuttia. Aloitin tyypilliseen tapaan sulattamalla voita, ja aloin lappaa muita aineksia voin joukkoon. Kävi kuitenkin niin, että olin männä viikolla käyttänyt viimeisetkin kaurahiutaleet sämpylätaikinaan.

Myöhäistähän siinä oli itkeskellä, kun kakat oli jo housussa. The Untouchables (A Desilu production!) odotti, eikä hommaa voinut keskenkään jättää. Sovelsin sitten ohjetta, en edes jaksanut etsiä korvaavaa pikkuleipäreseptiä. Tässä suunnilleen ohje:

Kaurattomat kauralastut

50 g voita
n. 2 desiä vehnäjauhetta (sellainen löysähkö pikkuleipätaikina tulee)
1 "iso" muna (aina englanninkielisissä ohjeissa pitää käyttää isoja munia)
1 desi sokeria (1/3 fariinisokeria)
puolisen desiä mantelimurskaa
puolisen desiä rusinoita (olisi ehkä pitänyt laittaa enemmän)
Leivinjauhetta kuuluisi ehkä se teelusikallinen, mutta vaikka unohdinkin leipäjauhetta laittaa, niin hyviä tuli.

Laita uuni lämpiämään (175 astetta oli ehkä vähän liian viileä) Sulata voi, rompsauta muu kama pönttöön ja sekoita pikaisesti turhia vaivaamatta. Lässäyttele taikinasta läjiä uunipellille. Paista keskitasolla noin vartti tai jotain, kunhan et polta niitä. Anna jäähtyä, ritilän päällä olis varmaan paras.

Epäkauralastuista tuli pehmoisia ja hyvänmakuisia, vähän vaaleita pinnasta. Että sellaista kauraa!