Mämmikouran rievä

Lupasin eilisessä blogissa kuvia memmamakkaroista. Mämmi oli paistunut kystäksi kymmenen aikaan illalla, joten makkaran vääntö siirrettiin täksi aamuksi.

Ensin Kirsikan taltioima aito mämmikouran jälki:



Nalle ja Karhu auttoivat työssä. Karhu, mesikämmenistä tummempi, on erityisen innokas osallistumaan kaikkeen uuteen. Nalle on enemmän pohdiskelevaa tyyppiä, ja taipuvainen pieneen melankoliaan. Mutta kenelle kuuluvat nuo elmukelmun takaa kurkistavat velmut silmät?



CIA:n nurkan taakse panoroivalla loputtomalla zoomilla varustetulla kameralla kaverin henkilöllisyyden selvittäminen ei ole temppu eikä mikään: se on JellyCat!



JellyCatilta on kielletty kaikki makea neljännen ohitusleikkauksen jälkeen. Ovelana otuksena Jellyllä on valtavan hyvät piileksimisen taidot. Erityisen nopeaksi sitä ei voi kuitenkaan väittää, toisin kuin uteliastakin uteliaampaa Karhua. Olen tavoistani poiketen onnistunut leikkaamaan siistin suikaleen tuorekelmua, ja siinä mötköttää päällä sitä ihteään: kotikutoista mämmiä.



Ah, Nalle sai JellyCatin ajoissa kiinni. Ensimmäiset memmamakkarat on pyöritelty, ja päät on sidottu pakkausnarulla.



Valmiit memmamakkarat ja ylpeä Nalle.




Lopuista mämmeistä mämmikoura väänsi mämmirievän. Periaatteessa perusriävän ohje käy tähän, ks. esimerkiksi Soppakauhan sivuilla oleva resepti. Mämmissä on kuitenkin yli 50 prosenttia vettä, varsinkin tästä satsista tuli kosteahko, joten reseptiin ei välttämättä tarvitse lisätä ollenkaan vettä, kunhan mämmiä on riittävästi. Kokeilemalla tulin siihen tulokseen, että yhtä mämmidesiä kohden 3/4 desiä jauhoja on hyvä määrä.

Mämmikouran rievä (1 kappale)

n. 4 desilitraa kotikutoista, löysähköä mämmiä
n. 3 desilitraa vehnäjauhoja
0,75 tl suolaa
1/2 pussia kuivahiivaa ja n. 1 rkl vettä

Liota kuivahiiva ja suola pieneen vesitilkkaseen. Sekoita mämmiin. Alusta mämmistä ja vehnäjauoista pehmeä taikina. Anna nousta kaksinkertaiseksi.



Siirrä taikina jauhotetulle alustalle. Muotoile taikinasta vähän ysäri-Madonnan ruuttatissiä muistuttava, mutta paljon litteämpi leipä. Ripottele päälle ruisjauhoa, anna nousta liinan alla.



Lämmitä uuni ja uunin sisällä uunipelti 250 asteiseksi. Liu'uta kohonnut leipä kuumalle pellille, pistele leipään haarukalla reikiä. Paista noin 20 minuuttia. Kokeile kypsyys koputtelemalla pohjaa: jos kumisee ontosti, niin pitäisi olla valmis.



Lopputulos muistuttaa maultaan hieman saaristolaisleipää, mutta kyllä se on täysverinen rievä ihanan rapeine kuorineen. Mehevää, rukiista, hivenen makeaa, mutta pienen kitkeryyden tasapainottamaa, tuhtia leipää.



Pahoittelut kaikille ruokapornon ystäville. Jos olisin sipaissut kunnon setin voita päälle ja ottanut pari lähikuvaa, niin en olisi enää voinut väittää blogiani perheystävälliseksi.